EU:n ennallistamisasetuksesta on puhuttu viime aikoina yllättävän vähän. Asetuksella pyritään parantamaan luonnon tilaa sekä edistämään ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Asetuksesta on oltu montaa mieltä, mutta kukaan ei varmasti kiistä sitä, että luonto on Etelä-Savon elinvoiman perusta. Siksi ennallistamisen on oltava oikeudenmukaista, kannustavaa ja paikalliset huomioivaa – ei ylhäältä saneltua. Luonnonvarakeskuksen mukaan maaseudulla suhtaudutaan ennallistamiseen pääosin myönteisesti, kunhan haitat korvataan reilusti ja hyödyt näkyvät konkreettisesti paikallistasolla. Tässä on koko keskustelun ydin.
On totta, että ennallistaminen voi vähentää hakkuita ja siten myös tuloja. Metsäbiotalouden tiedepaneeli arvioi pudotuksen olevan 4–20 prosenttia, mikä tarkoittaa suuria taloudellisia vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Ratkaisu ei ole vastakkainasettelu, vaan uudistuminen: puun jalostusasteen nostaminen, uusien tuotteiden kehittäminen ja arvonlisän kasvattaminen. Tekstiilikuidut, pakkausratkaisut ja nanosellutuotteet tarjoavat mahdollisuuksia, joiden avulla metsäteollisuus voi jopa vahvistua.
Keskeistä on, että muutos tehdään pitkäjänteisesti ja yhteistyössä. Ennallistaminen koetaan uhkana silloin, kun paikalliset jäävät sivuun. Kun ihmisillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa, se muuttuu mahdollisuudeksi. Paikallistuntemus, osaaminen ja kokemus ovat voimavaroja, joita ei voi korvata hallinnollisilla päätöksillä.
Tarvitsemme myös uusia, joustavia ratkaisuja. LUKE:n mukaan esimerkiksi heikkotuottoisten peltojen palauttaminen luonnolle voisi toimia, jos vastineeksi tarjotaan parempia tuotantoalueita muualta. Samankaltaisia järjestelyjä voidaan soveltaa metsissä. Tällaiset rakenteelliset ratkaisut voivat olla maaseudun kannalta merkittävämpiä kuin pelkät rahalliset korvaukset.
Luonnonarvokauppa, vapaaehtoinen suojelu ja sääntelyn keventäminen voivat tehdä ennallistamisesta houkuttelevampaa myös yksityiselle sektorille. Samalla luonnonhoidosta ja ilmastotoimista on syntymässä uusi elinkeino. Oikein toteutettuna se tuo työtä, osaamista ja tulevaisuudenuskoa maaseudulle. Luonto- ja ilmastomatkailu on meidän tulevaisuuden valttikortti. Etelä-Savon tulevaisuus ei rakennu kepillä, vaan porkkanalla. Kun luonnosta pidetään huolta yhdessä ja reilusti, hyötyvät sekä ihmiset että ympäristö.